22. heinäkuuta 2016

Tuokiokuvia Savon reissulta

Jokakesäinen Savon reissu on tehty ja paljon mielenkiintoista kuvattavaa löytyi. Nokian 1020:ssa on sen verran hyvä kamera, että käytän sitä niin kauan kuin mahdollista. Minusta on tosi mukavaa etsiä ja löytää pieniäkin kuvattavia yksityiskohtia, joilla on jokin merkitys - ainakin itselleni. Alle olen koostanut joistakin Savon matkan otoksista kollaasit.

Menomatkalla pysähdyimme kahvitauolle Mikkelin torille. Olipa kiva bongata
käsitöitä tekevä hengenheimolainen keskeltä toria. Muitakin käsintekijöitä löytyi
ja kahvi maistui. Sitten matka jatkui kohti Kuopiota.

Kuopion tori kuhisi päiväsaikaan leppoisia immeisiä ja toria täplittivät monenmoiset
kojut päivänvarjoineen. Oli jopa outoa nähdä tori illalla miltei tyhjänä.
Tämän värikkään kalateoksen tekijä jäi selvittämättä.

Kallaveden rantapromenaadi on todella kaunis ja satamassa viihtyy pidempäänkin.
Joka kesä käymme ruokailemassa 1930-luvulla perustetussa muikkuravintola 
Sampossa. Sen seiniltä voi lukea "suuria ajatuksia" savoksi. 
Tätä tekstiä on vähän sormeiltu.

Lomalaisen lukemiseksi hankin Tiklin, jossa on miltei 900 sivua. Olen lukenut
vasta vähän yli 200 sivua, joten en käy arvioimaan kirjaa enempää. 
Mielenkiintoinen aihe. Lukeminen kannattaa aina. Puijontornin tuulista kävin 
hakemassa kesäflunssan, joka vaivaa vieläkin. Elokuvissa päästiin 
uuden Tarzan-leffan tehosteiden vaikutuspiiriin. Muuta en leffasta sano ;)

Oikea kuvaajan aarrearkku osui kohdalle vanhan koulun pihapiirissä.
Siellä asustaa perhe, jonka viisi miestä ovat lähes kaikki innokkaita vanhojen
autojen ja/tai moottoripyörien tuunaajia. Ja tämän mahdollistaa tietysti nainen. 
Kaksi koiraa seuraavat emäntäänsä joka paikkaan. Perheessä on siis neljä 
aikuista poikaa, joista kolme vielä opiskelee.


Vanhan koulun pihapiiriä.

Ystävien luona Kallaveden rannalla flunssani oli pahimmillaan. Oli se silti
mentävä käymään vatukossa. Tämä marjastuslook kyllä karkotti madotkin 
vadelmista. No, litran veran poimin ja sitten oli mentävä lepäämään.
Naapuri niitti tien vieret.

Vielä kävimme myös järven rannalle asettuneen serkun ja miehensä luona heidän
persoonallisessa kodissaan. Paljon kuvattavaa löytyi täältäkin, muun muassa
nämä todelliset muurahaiskarhupesänvahdit. Kävimme myös kätevän
isännän lapsuuden maisemissa. Käynti hylätyssä pihapiirissä oli 
nostalginen ja jääköön kuvat omiksi muistoiksi.

Savosta palasimme kotiin Joutsan ja Sysmän kautta. Joutsan Teboilin yhteydessä
olevassa lounaspaikassa on tunnelma kuin -70-luvulla. Löytyi sieltä hiihtäjien 
palkintokaappikin piirroskuvineen. Toisenlainen taukopaikka oli Lintan Kammari 
Sysmässä romanttisine huoneineen. Ja sitten suoraan kotiin potemaan. 
Taas on yksi kiva kesäreissu muistojen joukossa.

13. heinäkuuta 2016

Mandala ystävien seinälle

Sain keväällä Mandalatilauksen: Saisin tehdä ystävien kesäasunnon seinälle ruskeasävyisen, läpimitaltaan 80 cm:n Mandalan. Langaksi valikoitui jälleen puuvillalanka Catania ja työvälineeksi 2,5 lempikoukkuni.

Tämän Mandalan "uskalsin" tehdä jo miltei omista ideoistani. Miltei tarkoittaa sitä, että erikseen virkattavien pikkkuympyröiden idean sain Princess Mandalasta.

Mandala odotti kuukauden verran omistajiensa mukaan pääsyä, joten kerron siitä vasta nyt, ettei malli olisi paljastunut ennen aikojaan. Lupasivat lähettää minulle kuvan, kunhan työ on omalla paikallaan. Toki pääsen sen jossain vaiheessa itsekin toteamaan.

Mielelläni teen Mandaloita tilauksesta tilaajan omien väritoiveiden pohjalta. Omalla seinällä on jo kiintiö täynnä.

Langat löytyivät jälleen Neulekahvila Lentävästä Lapasesta Järvenpäästä.
Liilaa ei mukaan otettu eikä tiettyä keltaisen sävyä.

Tähänkään Mandalaan minulla ei ole ohjetta, koska olen surkea niiden kanssa.
Olen opetellut erilaisia silmukoita ja sommittelen työt mielikuvitukseni pohjalta.
Silmukoiden laskemistakaan en harrasta.

Nämä pikkuympyrät ideoin siis Princess Mandalan pohjalta ja
kiinnitin neulomalla keskusympyrään.

Tässä työn sommittelua eri pohjilla kuvattuina.

Toki keltaista oli hiukan mukana eli kukkien aloitusympyröissä.

Tässä vielä eri vaiheita.

Lopuksi höyrysilitin työn ja kiinnitin hulavanteeseen.

Kuvasin valmiin Mandalan eri olosuhteissa ja totesin
konkreettisesti kuinka eriväriseltä se niissä näyttää.



6. heinäkuuta 2016

Loitsu vai lanka? ja Elämän kukka Lentävän Lapasen seinällä

Sain keväällä tilaisuuden, jota ei voinut ohittaa. Ihanat neulekahvilan naiset Taina ja Tarja antoivat minulle mahdollisuuden käyttää järvenpääläisen Lentävän Lapasen, www.lentavalapanen.fi seinätilaa virkkausteni esittelyyn.

En kauaa miettinyt, vaan otin punaisen seinän haasteen vastaan. Kesäksi en uskaltanut luvata, mutta nyt työni kuitenkin ovat seinällä osoitteessa Mannilantie 30. Kesän aukioloajat 8.8. asti: maanantait suljettu, ti - pe 10 - 18, la 10 - 15.

Langaksi valikoitui puuvillalanka Catania ja väreiksi "sorbetit", mutta punaista en töissäni käyttänyt. Koukutin 2,5:lla. Ideoin ensin mielessäni erilaisia vaihtoehtoja, ja aloitinkin yhden toteuttamisen. Mutta totesin melko pian, että vaihdanpa suunnitelmaa.

Tässä on minun Elämän kukkani Lentävän Lapasen seinällä.

Poppamies pohtii, miten päästä eroon risoista hampaista. Auttaako
loitsu vai lanka? Tekijää auttoi kiinnittämisessä neulekahvilan Tarja.

Kallistuuko tekijän elämää nähnyt silmäkulma langan vai loitsun puoleen?
Mutta mennäänpä alkuun: mistä kaikki lähti?

Mietin, miten yhdistän työhöni seinällä olevan maalatun lankakerän.
Kellokin jää seinälle, mutta muuten sain käyttööni koko seinätilan.
Päädyin tekemään Elämän kukka -ympyrän, johon johdattelee harvahampainen poppamies.

Poppamiehen matkalla kukkivat pienemmät kukat.

Kehittelin Elämän kukan omista ideoistani käyttämällä erilaisia silmukoita ja
aloitin pienestä keskuskukasta. Käytin pääasiassa kiinteitä silmukoita,
puolipylväitä, pylväitä, pitkiä pylväitä ja popcorneja erilaisin versioin
virkattuina. Ympyrän läpimitta on vähän yli 80 cm, koska kiinnitin
sen lasten hulavanteeseen.

Lainasin kirjastosta virkkauskirjan 201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin.
Sieltä sain idean spiraaliympyröistä. Erilliset pikkukukat kiinnitin 
afrikkalaisen poppamiehen päähineeksi ja kranssiin.

Mistä tämä poppamies virkkaustyöhöni tuli? Olen tuonut puisen naamion -80-luvulla
Afrikasta. Asuin Sambiassa vuoden ja kiertelimme mieheni kanssa eri puolilla eteläistä
Afrikkaa. Koska poppamiehen hampaat ovat huonossa jamassa, sain idean yhdistää
yksi  - irtivedettävä - hammas valkoisella langalla seinän lankakerään.
Tästä teoksen nimi Loitsu vai lanka? Eli auttaako hampaiden
hoidossa loitsu vai lanka?

Kranssi sai koristeekseen pienempiä elämän kukkia.

Pienemmät kukat voivat olla elämän osa-alueita. Tässä oma malli.

Sprilaaliympyrät yhdistin neulomalla ja koko komeuden hulavanteeseen
nurjalta puolelta niin, ettei vanne juuri näy oikealta puolelta.

Kuvasin aikaansaannoksiani pihallamme ja "elämän kukkia" löytyy myös
värikkäästä Tahitin mekostani.






3. heinäkuuta 2016

PikkuOravan synttäripöytä

Onpa kiva leikkiä yhdessä 6-vuotiaan kanssa: Valmistimme PikkuOravan 4-vuotissynttäripöydän seuraavan päivän juhlia varten. Olen tosi onnellinen, että 6-vuotias hyväksyi ideoitani toteutettavaksi. Ja siitäkin olen onnellinen, että hän sai toteuttaa omia ideoitaan eli toimimme tiiminä. Seuraava kuvasarja kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan leikkiä lapsen kanssa, joka hyväksyy minut tasavertaiseksi leikkikaveriksi. I love it.

Siitä se lähti, kun sain tietää että nämä pääsiäismunakotelot ovat pähkinöitä.
Sain tehdä PikkuOravan synttäreille pähkinäkakun. 6-vuotias keksi,
mikä tuli kakun alustaksi ja että alle rytättiin paperia niin, että pähkinät näkyivät
reunan yli. Kulmiin istutettiin grillaustikut synttärikynttilöiksi.

Pöytäliinaksi asettelimme 6-vuotiaan valitseman servietin ja hän myös valitsi ja
taitteli muut servietit vieraille. Koristelimme synttäripöydän mm. ilmapallolla ja
päivänsankari sai oman valtaistuimen eli muovikorin ylösalaisin.

6-vuotias oli jo valmistanut tarjottavia: keksejä, piirakkaa ja mansikkapiirakkaa
(etualalla) sekä pizzan (oikealla).

Yhdessä teimme päivänsankarille kruunun: minä piirsin ääriviivat ja
6-vuotias väritti sen. Tässä PikkuOrava istuu pähkinäkakkunsa päällä.

Asettelimme vielä pehmoleluvieraat paikoilleen: Pöllö Pöö lennähti vuoteen
katoksen päälle ja sai tuekseen väriä vaihtavan auton. Muut pehmovieraat
aseteltiin lattialle. Varsinaisena synttäripäivänä päävieras oli Anne-mummo,
joka tuli leikkimään 6-vuotiaan kanssa.