22. toukokuuta 2016

Pieniä lahjoja

Tapaan kesäkuun alussa kolme ranskalaista tuttavaani, joiden edellisestä tapaamisesta on yli 20 vuotta. Olemme kuitenkin pitäneet yhteyttä sähköpostitse ja korttejakin on lähetelty puolin ja toisin.

Mietin, mitä pientä persoonallista voisin heille antaa muistoksi. Koska olen viime aikoina virkannut paljon, keksin tehdä naisille korut ja miehelle kirjanmerkin. Voin vain toivoa, että he pitävät muistoistaan. Elleivät, aina ne voi lahjoittaa eteenpäin.

Virkkasin kahdet eriväriset kukka-aiheiset ranne- ja rintakorut. Vaikutteita olen
saanut eri mandaloista ja loput kehittelin itse. Käytin puuvillalankaa ja koukkua 2,5.

Kesä tulla tupsahti parissa viikossa tänne etelään, joten kesäkukkiakin pihaltamme
jo löytyy. Rannekoruja voi käyttää myös kirjanmerkkeinä. Aloitin ketjusilmukkaympyrästä
ja sitten tein popcorneja ja sen jälkeen ympäröivät lehdet.
Lopuksi huolittelin ketjusilmukoilla. 

Mökkikirjanmerkin ideoin sitä virkatessa. Sen voi mieltää myös linnunpöntöksi.
Tein ensin katon kiinteillä silmukoilla ja sitten savupiipun. Sen jälkeen puolipylväillä
itse talon, johon jätin ikkuna-aukot. Sitten kivijalan ja vuorilaudat. Viimeksi
pylväillä tuon pitkän osan ja loppulangan vielä letitin.
Ikkuna-aukot viimeistelin parsinneulaa käyttäen.

Oi suvi suloinen!

Etteivät lankakerät työstäessä pyöri pitkin lattioita, hankin tämän pitsikorin,
jonka reiistä langat saa kulkemaan kätevästi. Välillä täytyy loppukeriä auttaa
kulkemaan, mutta kori on helpottanut virkkuria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti