Käsitöitä toki olen tehnyt ja tietty levännyt. Tuli tsekattua menneen vuoden tekemiset, joista osa nähtävänä alla olevissa kuvissa. Uusia virityksiä on työn alla, kuten luomupuuvillamekkooni mätsäävän jakun virkkaaminen, mutta siitä tuonnempana.
Olen myös lukenut yli 460-sivuisen, sedästäni kirjoitetun elämäkerran ensimmäisen osan läpi ja saanut paljon uutta tietoa isän puoleisista sukujuuristani. Mielenkiintoista ja odotan innolla toista osaa. Siihen menee toki vielä aikaa.
Hyvää ja terveellistä tämän vuoden jatkoa!
 |
| Viime vuoden kohokohta oli Askolan kirjastossa yhteisövirkkauksena toteutettu kirjallinen peitto -projekti. Sain kunnian suunnitella peiton palat, joita kirjastovirkkaajat toteuttivat niin, että tuloksena oli ihana peitto ja tyynynpäällisiä. Paloja jäikin vielä muuhun tarkoitukseen. Kiitos ihanille virkkaajille, kirjaston Kethille ja lankasponsorille Tekstiiliteollisuuden Niinalle! Ohje löytyy Tekstiiliteollisuuden Neuleohjeet -osiosta. |
 |
| Tein oman Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta -peiton talvisin sävyin. Lisäksi suunnittelin Laina-peiton, jonka paloihin ohje löytyy täältä blogista. |
 |
| Jotta neulominen ei ihan unohtuisi neuloin pari puseroa ja 40 vuoden tauon jälkeen tuon kirjoneuleen. Kirjon ohje Suuri Käsityö -lehdestä 9/2019. Hiukan kiristää, mutta ei haittaa. |
 |
| Olen innostunut tekemään myös lapsille, joista viimeisin eli tuossa kuvassa ylhäällä vasemmalla olevat pusero kaipaa vielä pitäjäänsä. Mekko löysi kantajansa meidän pihapiiristä. |
 |
| Jämälankojahan tulee eittämättä ja niistä olen tehnyt muutaman laukun. |
 |
| Burleski innosti minua tekemään päähineen ja tasseleita ja pastieseja eli niitä nännisuojia. Syksyisen kranssin vein Askolaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti