22. toukokuuta 2016

Pieniä lahjoja

Tapaan kesäkuun alussa kolme ranskalaista tuttavaani, joiden edellisestä tapaamisesta on yli 20 vuotta. Olemme kuitenkin pitäneet yhteyttä sähköpostitse ja korttejakin on lähetelty puolin ja toisin.

Mietin, mitä pientä persoonallista voisin heille antaa muistoksi. Koska olen viime aikoina virkannut paljon, keksin tehdä naisille korut ja miehelle kirjanmerkin. Voin vain toivoa, että he pitävät muistoistaan. Elleivät, aina ne voi lahjoittaa eteenpäin.

Virkkasin kahdet eriväriset kukka-aiheiset ranne- ja rintakorut. Vaikutteita olen
saanut eri mandaloista ja loput kehittelin itse. Käytin puuvillalankaa ja koukkua 2,5.

Kesä tulla tupsahti parissa viikossa tänne etelään, joten kesäkukkiakin pihaltamme
jo löytyy. Rannekoruja voi käyttää myös kirjanmerkkeinä. Aloitin ketjusilmukkaympyrästä
ja sitten tein popcorneja ja sen jälkeen ympäröivät lehdet.
Lopuksi huolittelin ketjusilmukoilla. 

Mökkikirjanmerkin ideoin sitä virkatessa. Sen voi mieltää myös linnunpöntöksi.
Tein ensin katon kiinteillä silmukoilla ja sitten savupiipun. Sen jälkeen puolipylväillä
itse talon, johon jätin ikkuna-aukot. Sitten kivijalan ja vuorilaudat. Viimeksi
pylväillä tuon pitkän osan ja loppulangan vielä letitin.
Ikkuna-aukot viimeistelin parsinneulaa käyttäen.

Oi suvi suloinen!

Etteivät lankakerät työstäessä pyöri pitkin lattioita, hankin tämän pitsikorin,
jonka reiistä langat saa kulkemaan kätevästi. Välillä täytyy loppukeriä auttaa
kulkemaan, mutta kori on helpottanut virkkuria.

10. toukokuuta 2016

Kevätprojekti

Näin keväisin innostumme kunnostamaan pikku pikku puutarhaamme. Tänä keväänä poistimme pari vanhaa pensasta ja tilalle laitoimme yrittiviljelylaatikon. Koska sopivaa jalallista laatikkoa ei valmiina löytynyt, kätevä isäntä teki sen itse. Kätevänä apulaisena autoin, minkä osasin. Viljely onkin sitten kokonaan minun hommaani. Ellei satoa tule, kiveykselle voidaan laittaa vaikkapa pieni keinu.

Oli tosi työlästä repiä 30 vuotta maassa juurtuneita pensaita, mutta onnistui lopulta.
Vatupassi apuna, kaivettiin kuoppa.

Kuoppaan laittettiin kivisoraa ja styrox-levy. Samalla siistittiin muutakin
ympäristöä ja puutarhajätettä kertyi säkeittäin.

Kun kuoppa oli täytetty vielä kivituhkalla, asennettiin kivet. Minun tehtäväkseni tuli
reunustaa ja tukea alue luonnonkivillä, jotka sitten tilkittiin kivituhkalla.
Kätevä isäntä suunnitteli yrttilaatikon paperille.

Laatikko tehtiin kakkosnelosista kestopuusta. Sen koko on 60 x 120 cm.

Laatikko päällystettiin sisäpuolelta jätesäkillä ja yhteen kulmaan tehtiin aukko
salaojaputkea varten, ettei multainen vesi valu kivetykselle. Salaojaputki tehtiin 
niin, että siihen liitettiin pesukoneen poistoletku, joka ohjattiin alustan vieressä 
olevan pensasaidan juureen.

Laatikko vielä käsiteltiin ruskeaksi ja kätevä apulainen täytti sen mustalla
mullalla ja kasvuturpeella. Toki pohjalle tuli ensin sorakerros. 
Kyllä nyt kasvien kelpaa - kai?

Kun vapun jälkeen alkoi kuuma kevät, en malttanut olla hankkimatta
kukkasoimistuksia. Laatikossa on vasta samettikukkia. Olen kuullut, että ne 
torjuvat tuholaisia.Kevätprojekti oli myös vanhan ikkkunan pystyttäminen 
uuteen paikkaan pihallemme.