Jakkua pukkaa

Halusin trikoisen kukkamekon, jota voi pitää ympäri vuoden. Piirsin summittaisen kuvan mallista ja Hanna teki sen ammattitaidolla. Se istuu täydellisesti. Hanna tekee trikoosta imetysvaatteita, leggingsejä, t-paitoja, mekkoja ja tunikoita. Hänet löytyy instagramista ja facesta: Handmade by MamaBean. Vahva suositus.

Itse virkkasin mekkooni mätsäävän jakun, kun löysin hyvin mekon väreihin sopivat langat Lentävästä Lapasesta. Malli syntyi kahdesta erilaisesta palasta, hihat pylväistä ja reunat viimeistelin palojen yhdistämisen jälkeen. Kyllä nyt passaa. :) P.S. Voisiko joku laittaa kommentin, että näen toimiiko tuo mahdollisuus? Kiitos!

Tadaa! Lankaa meni seuraavasti: Sandnes Garn Sunday lilaa (4631) 350 g,
persikkaa (4313) vajaa 100 g ja Alpakka Silken tummaa vihreätä (6765)
vajaa 100 g. Koukku 3.

Hihat virkkasin ympyränä hieman leveneviksi.

Takaosan kaula-aukko on melkein kaulus. 

Kuvassa ei ole mekko vaikka voisi olla. On jakun hiha.
Vähän puolenvälin yläpuolelle virkkasin kolme kertaa
kolme kerrosta yhtäaikaa. Sen jälkeen taas pylväitä.

Jakun jälkeen tein kolmiohuivin, kun halusin kokeilla moniväristä lankaa.

Tähän huiviin meni hieman toista sataa grammaa Malabrigo Mechita merinovillalankaa.

Sateen ropistessa joulun jälkeen

Ja taas hupsahtivat juhlapyhät ohi. Tällä kertaa nuhanenäisenä, punasilmäisenä ja kurkkukipuisena. Nyt vasta alkaa helpottaa. Sitkeässä on tauti. Edellisestä kerrasta onkin lähes kaksi vuotta, joten ...

Käsitöitä toki olen tehnyt ja tietty levännyt. Tuli tsekattua menneen vuoden tekemiset, joista osa nähtävänä alla olevissa kuvissa. Uusia virityksiä on työn alla, kuten luomupuuvillamekkooni mätsäävän jakun virkkaaminen, mutta siitä tuonnempana.

Olen myös lukenut yli 460-sivuisen, sedästäni kirjoitetun elämäkerran ensimmäisen osan läpi ja saanut paljon uutta tietoa isän puoleisista sukujuuristani. Mielenkiintoista ja odotan innolla toista osaa. Siihen menee toki vielä aikaa.

Hyvää ja terveellistä tämän vuoden jatkoa!

Viime vuoden kohokohta oli Askolan kirjastossa yhteisövirkkauksena
toteutettu kirjallinen peitto -projekti. Sain kunnian suunnitella peiton
palat, joita kirjastovirkkaajat toteuttivat niin, että tuloksena oli
ihana peitto ja tyynynpäällisiä. Paloja jäikin vielä  muuhun tarkoitukseen.
Kiitos ihanille virkkaajille, kirjaston Kethille ja lankasponsorille
Tekstiiliteollisuuden Niinalle! Ohje löytyy Tekstiiliteollisuuden Neuleohjeet -osiosta.

Tein oman Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta -peiton
talvisin sävyin. Lisäksi suunnittelin Laina-peiton,
jonka paloihin ohje löytyy täältä  blogista.

Jotta neulominen ei ihan unohtuisi neuloin pari puseroa ja
40 vuoden tauon jälkeen tuon kirjoneuleen. Kirjon ohje
Suuri Käsityö -lehdestä 9/2019. Hiukan kiristää, mutta ei haittaa.

Olen innostunut tekemään myös lapsille, joista viimeisin eli tuossa
kuvassa ylhäällä vasemmalla olevat pusero kaipaa vielä pitäjäänsä.
Mekko löysi kantajansa meidän pihapiiristä.

Jämälankojahan tulee eittämättä ja niistä olen tehnyt muutaman laukun.

Burleski innosti minua tekemään päähineen ja tasseleita
ja pastieseja eli niitä nännisuojia. Syksyisen kranssin vein Askolaan.