31. tammikuuta 2016

Rumat ne vaatteilla koreilee - vai?

Isoäidinneliöpalatakkini on valmis! Siinä sitä on väri-ilotulitusta kerrakseen ja viimeistelyssä luovia ratkaisuja. Kauluksestakin tuli omanlaisensa työn edetessä ilman tarkkaa suunnitelmaa. Onneksi ei tarvitse noudattaa ohjeita; ei aina onnistuisi. Kunhan ulkolämpötila sallii, lähden baanalle koreilemaan.

Värikylvyssä

No sanonpa itse: Harteilla isoäidinneliöpeitto :)
Ei haittaa; värillä on väliä.

Toteutin kauluksen fiiliksellä. Aloitin ison selkäpalan pienellä kukkaympyrällä.
Tarvittiin jokin kiinnitys, joten virkkasin harmaaseen ympyrään lankapeitteen.

Mukaan mahtuu ainakin yksi virhe. Olkoon.

Ystäväni mies totesi, että olen laittanut päälleni pöytäliinan,
kun näki kuvan Virpi Siiran innoittamasta kukkaympyrämekostani :)

30. tammikuuta 2016

Leikkimisen Personal Trainer

Lähes kuusi vuotta sitten elämääni syntyi leikkimisen Personal Trainer. Näiden vuosien aikana minulle on vahvistunut leikin ja leikkimisen tärkeys. Leikkiminen - varsinkin lapsen kanssa - on huima kokemus, joka pitää elämässä kiinni. Ja lapsen leikkikaveriksi kelpaa myös aikuinen.

Leikkimielinen olen ollut - enemmän tai vähemmän - aina ja hassuttelukyky säilyköön loppuun asti. Alla olevassa kuvakoosteessa on joitakin esimerkkejä: Ylhäällä vasemmalla on tekeillä pihamajan ovenkahva, jonka tekemiseen myös viisivuotias osallistui. Toisella kertaa, kun äiti pyysi häntä menemään isin ja ukin avuksi, hän ei mennyt vaan totesi: - Minä tykkään suunnitella ja leikkiä. Isi ja ukki tykkää tehdä.

Sisällä on leikitty muun muassa karhunpesää ja metsäretkiä, Ulkona kerätään aarteita, suunnitellaan ja rakennetaan hiekka-alueelle autobaanaa ja pysäköintialuetta, jahdataan ja vangitaan rosvoja, juostaan kilpaa, potkitaan palloa ja muuta mukavaa.

Iän myötä leikit muuttuvat, mutta hyväntahtoinen jekkuilu säilyköön.

Rikkaruohojakin voi kitkeä leikkien. Kuorma-auton lava käyttöön
ja rikkaruohot ajaen kompostiin, hus!

Ystäväni ja tuttuni tuntevat minut korvakorujen käyttäjänä.
 Lumettoman joulun alla voi joulukuva olla tällainenkin:
joulupallot korvista roikkumaan.





29. tammikuuta 2016

Pala palalta - viimeistelyä

Isoäidinneliöpalatakki on viimeistelyä vaille valmis. Kaulus puuttuu, mutta minkälaisen tekisin?

Kun palasia yhdistää, kulmat eivät tule tasaisiksi.
Niinpä viimeistelin reunat pylväillä ja  kulmissa tein pidemmät pylväät
kahdella langankierolla. Näin sain tasaisemman reunan.
Alakuvassa on kaulanaukko, joka kaipaa kaulusta.
Mutta minkälaista?

28. tammikuuta 2016

Hiiri se kissalle takkia ompeli - virkaten

Pala palalta tulee takki eikä tuluskukkaro. Neljän kerroksen isoäidinneliön virkkauksessa menee vain tuokio (aloittelijalta ehkä vähän pidempi) ja vaikkapa telkkaria katsellessa niitä valmistuu illassa monta.

Omasta takistani uupuu enää muutama pala toisesta hihasta, reunojen viimeistely ja kaulus. Varmasti ehtii kevätaurinkoon ja tuo vastaantulijoillekin hyvän mielen - toivottavasti.

Isoäidinneliö valmistuu viiden ketjusilmukan keskusympyrään pylväistä
ja ketjusilmukoista. Neliö viimeistellään parilla kiinteäsilmukkakerroksella.

Kuvassa takakappale koottuna vaan ei vielä silitettynä. Sekään ei haittaa,
jos tietty lanka ei riitä. Otetaan mukaan toiset sävyt. Takissa käytetty lanka
on Regiaa. Keskelle selkää virkkasin lisäkerroksia ja sen palan keskelle
pikku kukkasen. Tuli sattumalta neljän pienemmän neliön kokoinen.

27. tammikuuta 2016

Virkkausinnoittaja

Olen virkannut lapsuudesta lähtien, vaikka ns. ruuhkavuosina jäi muutama kymmenen vuotta väliin. Sitten löysin Virpi Siiran blogin omakoppa www.omakoppa.fi. Heureka! Sain vapauden luoda itse.

Minulla avaruudellinen hahmottaminen on valovuosien päässä ja perinteisten neule- ja virkkausohjeiden ymmärtämisessä ja noudattamisessa on ollut enemmän tai vähemmän ongelmia. Muutenkin olen mieluimmin osittain oman tien kulkija. Olen oppinut, että kun osaa säännöt, niitä voi rikkoa.

Niinpä Virpin esimerkki ja tapa piirtää yksinkertaiset ohjeet saivat ideanikkarini toimeen. Virpi käyttää myös mahtavia ja esteettisiä kuvia, joita on ilo katsoa. Hän on tehnyt kaksi kirjaa ja kolmas on tekeillä. Hesassa Craft Cornerissa on hänen näyttelynsä avoinna vielä tämän viikon.

Näistä Virpi Siiran kirjoista olen inspiroitunut. 



Tämä kuvakooste on Virpin töiden näyttelystä.
Osallistuin kirjailijatapaamiseen, jossa väritimme
ja virkkasimme oman elämämme mandalan.


Tähän kuvaan olen koonnut viime vuonna
tekemiäni, Virpin innoittamia, töitä. 

26. tammikuuta 2016

Fasaanin korvakorusuunnitelma

Nyt kun täällä vettä sataa lorisee, voi julkaista parin päivän takaisen talvikuvan - leikkimielellä: Siinä taloyhtiömme penkki odottaa kesää ja fasaani jätti suunnitelmansa korvakoruiksi :) Niitähän minä käytän ja joskus myös väsään.


Kuin leikiten

Niinhän tämä blogin perustaminen sujuu kuin leikiten. No, ei suju. Tähän jää kiinni, kun yrittää tehdä hyvää ja kiinnostavaa eikä ole tyytyväinen. Joskus on vain lopetettava.

24. tammikuuta 2016

Kuka? Mitä? Hä?

Soile Helena

Olen ollut vuoden 2016 alusta vapaa päättämään omasta ajankäytöstäni. Olen siitä onnellisessa asemassa, että ansaitsin leipäni yli 40 vuotta ansiotyössä.

Työskentelin konekirjoittajana, tutkimussihteerinä, taide- ja ympäristökasvatuksen opena ammattioppilaitoksessa, kulttuurisihteerinä, aluesanomalehden toimittajana, raittiustoimiston tiedottajan sijaisena, aikuiskouluttajana ja viimeksi jäsenlehden päätoimittajana. Kokemusta on myös puolen vuoden työttömyydestä ja kotivuodesta Sambiassa.

Mutta nyt on se hetki, kun toteutan omaa luovuuttani ilman kvartaaleja ja tarkkoja tavoitteita. Budjetointi kuuluu välttämättömänä osana luovuuden toteutukseen ja suunnitelmiakin voin tehdä - jos huvittaa. 

Tämä blogi on osa lapsenmielistä maailmaa, jonka haluan jakaa samanhenkisten kanssa. Rohkaisen toteuttamaan hassujakin ideoita luovasti ja itsenäisesti. Vapautta on tehdä omanlaista. Minä teen käsitöitä, virkkaan, joskus neulon, teen koruja, kortteja ja mitä mieleen juolahtaa. Otan kännykuvia, luen ja joskus piirrän. Olen koukussa vaatteisiin ja pukeutumiseen, mutta rennosti.

Vielä en tiedä, mitä tästä tulee. Olen täysi noviisi blogimaailmassa ja etenen köpöttelemällä. Hauskaa saa olla, virheitä saa tehdä ajatuksella oppia ikä kaikki ja nukkua saa kun nukuttaa.