Näytetään tekstit, joissa on tunniste värit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste värit. Näytä kaikki tekstit

13. heinäkuuta 2016

Mandala ystävien seinälle

Sain keväällä Mandalatilauksen: Saisin tehdä ystävien kesäasunnon seinälle ruskeasävyisen, läpimitaltaan 80 cm:n Mandalan. Langaksi valikoitui jälleen puuvillalanka Catania ja työvälineeksi 2,5 lempikoukkuni.

Tämän Mandalan "uskalsin" tehdä jo miltei omista ideoistani. Miltei tarkoittaa sitä, että erikseen virkattavien pikkkuympyröiden idean sain Princess Mandalasta.

Mandala odotti kuukauden verran omistajiensa mukaan pääsyä, joten kerron siitä vasta nyt, ettei malli olisi paljastunut ennen aikojaan. Lupasivat lähettää minulle kuvan, kunhan työ on omalla paikallaan. Toki pääsen sen jossain vaiheessa itsekin toteamaan.

Mielelläni teen Mandaloita tilauksesta tilaajan omien väritoiveiden pohjalta. Omalla seinällä on jo kiintiö täynnä.

Langat löytyivät jälleen Neulekahvila Lentävästä Lapasesta Järvenpäästä.
Liilaa ei mukaan otettu eikä tiettyä keltaisen sävyä.

Tähänkään Mandalaan minulla ei ole ohjetta, koska olen surkea niiden kanssa.
Olen opetellut erilaisia silmukoita ja sommittelen työt mielikuvitukseni pohjalta.
Silmukoiden laskemistakaan en harrasta.

Nämä pikkuympyrät ideoin siis Princess Mandalan pohjalta ja
kiinnitin neulomalla keskusympyrään.

Tässä työn sommittelua eri pohjilla kuvattuina.

Toki keltaista oli hiukan mukana eli kukkien aloitusympyröissä.

Tässä vielä eri vaiheita.

Lopuksi höyrysilitin työn ja kiinnitin hulavanteeseen.

Kuvasin valmiin Mandalan eri olosuhteissa ja totesin
konkreettisesti kuinka eriväriseltä se niissä näyttää.



27. maaliskuuta 2016

Väri-iloa pääsiäiseen

Näinä aikoina värit saattavat piristää ja jopa lohduttaa - ainakin minua. Kun kerran aloitin pääsiäiskuvien ottamisen ja kuvakollaasien teon, tein useampia. Toivottavasti muidenkin iloksi. Kohti kevään vehreyttä ja tuoreutta :)

Muna- ja höyhenmandalani

Pääsiäispusero on virkattu viime kesänä Virpi Siiran kukkaympyräideasta.

Hui, hurja, mutta ah, niin värikäs 6-vuotiaan härpäke. 

Pitkäperjantaina muistelin anoppejani, joista rakkaan Elman
sain tuntea yli 30 vuotta. Nannaa en ehtinyt tavata tässä elämässä.

Luppoaikaa voi viettää vaikkapa testaamalla nippelitietojaan. Tietysti myös virkkaan.

Kesämobileni keskellä pääsiäismobile. Ulkona luonto koristeli
oman mobilensa rautaketjun ympärille.
Toulouse-Lautrecin Yvette G sai seurakseen pajunkissoja ja höyheniä.

11. maaliskuuta 2016

Kuvatekoja

Pidän kaikesta kauniista ja myös rumankauniista. Otan mielelläni kännykkäkuvia ja yhdistelen niitä värien ja muotojen perusteella. Olen alla yhdistänyt pääasiassa viime vuonna tekemiini käsi- ja muihin töihin niihin sopivia kuvia. Toivottavasti nautit tästä kuvamatkasta. Kukkaympyrätöihini olen saanut herätteen Virpi Siiralta.

Pienille vieraille hedelmäjälkkäripalmuranta.

Kukkaympyräjakkuni selkämys. 

Eka mandalakokeiluni jämälangoista.

Kevätpalatakkini odottaa vielä kävelyretkiä.

Vauvalangasta tuli ihanan pehmeä virkkausneulepusero.

Valepalmikkolapanen sopii mekon väreihin.

Jouluasetelmani

Krokotiilivirkkauskokeilusta tuli kämmenkoru.

Afrikankukista yhdistelin kaulaliinan.

Hempeän liilan harmaa virkkausneulepusero.

Rakkaan kummitustyttöni tytär sai synttärikortin.

Juustokakku kesävieraillemme.

Virpi Siiran innoittamana spreijasin kukkaympyrät farkkuihini.

Kukkaympyräharjoitelmia

Virkkasin valaisinvarjostimen neliöistä.

Kesähattuni tarvitsi korut, joten pujottelin väreihin sopivat.

Aurinkopuseroni

Mekko tarvitsi jakun.

Virpi Siiran innoittama mekko ja asusteet.

7. helmikuuta 2016

Korttien kertomaa

Elämässäni on ollut erilaisia luovuuden vaiheita elämäntilanteidenkin vaikutuksesta. Luovuuden tarve on kuitenkin ollut niin kauan kuin muistan. Alkuvaiheessa kirjoittelin muun muassa runoja ja joitakin kertomuksia. Silloin myös piirtelin lähinnä lyijykynällä.

Sitten kun kirjoitin ammatikseni, luova kirjoittaminen jäi ja piirrokseni muuttuivat tosi värikkäiksi. Mietin, olisiko piirroksistani korteiksi ja minulle tulikin tilaisuus saada niitä painatettua. Joihinkin kuviin sisältyy pieni tarina. Näitä kortteja ovat saaneet ystävät ja kylänmiehet, mutta en ole niitä juurikaan kaupitellut.

Kirpparille olen muutaman kerran laittanut niitä myyntiin. Ne ovat kuitenkin hukkuneet muun myymisen joukkoon. Pari pakkaa meni kaupaksi. Minulla on jäljellä laatikollinen, haluaisikohan joku niitä?

Ylin kortti Lainahöyhenissä sai alkunsa jostakin lehden kuvasta.
Pingviini on suosikkilintuni ja tähän korttiin liittyy seuraava lorunen:
Tähtihetki elämässä, jalat maassa nyt ja tässä.

Kylmyydessä ilahduttaa "maatuska" Lämpimin ajatuksin.
Kukat ovat kukkia, ylhäällä Kukka kumminkin.
Alhaalla Kukka se on piikikäskin.

Kun usein puhutaan pappamopoista, sain ajatuksen tehdä Prätkämummon pappamopon.
Aavan meren tuolla puolen... -kortin idea tuli jälleen lehtikuvasta. Taisi olla mainos.
Kun kummitustyttöni oli raskaana, tuli idea Onnen kantamoisesta.

Naamiohuvit ovat tyylikokeilu. Aina voi olla ystävänpäivä: Sydänystävykset.
Tein ystävälleni karhu ja ihminen aiheisen synttärilahjataulun ja
Kaverina karhu on yksi variaatio.

Laatikollinen kortteja odottaa käyttäjiään. Aivan kaikkia edelläkuvattuja ei enää ole.
Ilahtuisiko joku näistä? Kortit ovat siis yksipuoleisia. Takana on tekijän ja kortin nimi.

6. helmikuuta 2016

Kierrän ympyrää

Kun innostuin pitkän tauon jälkeen uudestaan virkkaamisesta, tartuin heti härkää sarvista ja tein innoittajani kukkaympyräjakun variaation. Löysin vihdoinkin motivaation käyttää 1980-luvulla anopiltani saamani langat ja väliin lankajämiä.

Langat ovat eripaksuisia, osa puhdasta villaa, osa sekoitetta ja osa puhdasta tekokuitua. Virkkuukoukku pysyi samana enkä nyt muista enää, minkä numeroinen. Mutta sellainen, jota istuu käteeni.

Jakku on siis yhtä ympyrää (hihat toki erikseen virkatut) ja selkäpuolen liehakkeesta tuli melkoisen tönkkö. Mikä neuvoksi? Mietin ja kokeilin monenlaisia ratkaisuja, joka lopulta löytyi insinöörimieheni idearikkaissa aivoissa. Kannustan muitakin: Uskallus, rohkeus, yritys ja erehdys - kyllä siitä hyvää tulee! No, ainakin tästä jakusta tuli käyttökelpoinen.

Onneksi tikanheittäjät eivät olleet lähettyvillä :) Kiersin ympyrää ja pääsin perille.

Temppuilin myös kiinnityksen kanssa, koska jakulla on taipumus
valahtaa hartioilta alas. Lopulta virkkasin ohuehkon nyörin,
jonka pujotin sopivaan kohtaan. Kun nyörin päät kiinnittää
sopivan tiukasti, on kauluskin valmis.

Jakku aloitetaan pienestä kukkaympyrästä ja kierros kierrokselta
se laajenee. Mietin tovin myös hihanaukkojen paikkaa, mutta löytyiväthän ne.
Pönköttävän helmaosan sain kuriin kiinnittämällä vekit sopivin välein
(= mututuntumalla) langoilla. Oli aikamonen homma, mutta kannatti.

4. helmikuuta 2016

Vaihtuva taulunäyttely

Muutama vuosi sitten huomasin olkkarissamme vaakataulun mentävän seinäpinnan yhden oikean grafiikkataulun ja toisen julistekopiotaulun välissä. Niinpä hankin taulun kehykset (ihan halpikset) ja olen tehnyt keväisin ja syksyisin vaihtuvan näyttelyn milloin milläkin idealla. Huoneen väreihin kuitenkin sopivan.

Kun innostuin virkkaamaan kukkaympyröitä Virpi Siiraa varioimalla, innostuin myös laittamaan niitä seinälle. Lähtökohtana olivat Kirsi Neuvosen ompputaulun värit.

Tästä se idea sitten lähti.

Ompputaulu värit olivat lähtökohta.

Yläpuolella olevaa taulua katselemme vielä muutaman kuukauden ja sitten 
vaihdan kesäkuosiin. Siinä taulussa värien lähtökohtana on seinällämme 
oleva julistetaulu ja kesätekstiiliemme värit eikä siinä ole 
mitään virkattua. Mutta se onkin jo toinen juttu.

31. tammikuuta 2016

Rumat ne vaatteilla koreilee - vai?

Isoäidinneliöpalatakkini on valmis! Siinä sitä on väri-ilotulitusta kerrakseen ja viimeistelyssä luovia ratkaisuja. Kauluksestakin tuli omanlaisensa työn edetessä ilman tarkkaa suunnitelmaa. Onneksi ei tarvitse noudattaa ohjeita; ei aina onnistuisi. Kunhan ulkolämpötila sallii, lähden baanalle koreilemaan.

Värikylvyssä

No sanonpa itse: Harteilla isoäidinneliöpeitto :)
Ei haittaa; värillä on väliä.

Toteutin kauluksen fiiliksellä. Aloitin ison selkäpalan pienellä kukkaympyrällä.
Tarvittiin jokin kiinnitys, joten virkkasin harmaaseen ympyrään lankapeitteen.

Mukaan mahtuu ainakin yksi virhe. Olkoon.

Ystäväni mies totesi, että olen laittanut päälleni pöytäliinan,
kun näki kuvan Virpi Siiran innoittamasta kukkaympyrämekostani :)