Näytetään tekstit, joissa on tunniste neule. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste neule. Näytä kaikki tekstit

14. maaliskuuta 2021

Neulomisen hurmaa ja virkattu huivi

Löysin neulomisen hurman, kun uskaltauduin hankkimaan tosi ihanaa lankaa. Ihana tarkoittaa minulle kauniita sävyjä, hyvin koukulla tai puikoilla liukuvaa ja tarkoitukseensa sopivaa vahvuutta. Toki myös eettiset asiat vaikuttavat.

Minulla on ystäviä, jotka ovat innokkaita kokkaajia ja leipojia tai "ikiliikkujia". Minun intohimoni on virkkaaminen ja nyttemmin hiukan myös neulominen. Kun valon määrä lisääntyy, kaipaan myös värien valoisuutta.

Nyt minulla on puikoilla mulesing-vapaasta merinokashmir-langasta puseron alku. Ohjetta ei ole, vaan neuleissakin sovellan omia ideoita. Mutta vielä katson osviittaa silmukkamääriin, kaventamiseen ja lisäämiseen ohjeista. Saan apuja myös järvenpääläisen Lentävän Lapasen mahtavilta neuleasiakkailta.



Nyt on toinen neuletyö tulossa kuukauden sisään

Löysin Lentävästä Lapasesta
Handun langat.

Kuvasin "valoportaat" virkatussa kolmiohuivissa.
Malli on oma.

Tästä se uusi neuleinnostukseni lähti.

Tämä väriyhdistelmä innosti minua neulomaan
keväisen mekon. Lanka on Handun merinoa.

Neulekäsialani on melko löysää, joten
jouduin luomaan vähemmän silmukoita
kuin normikokoni edellyttäisi.

Viimeistelin reunat ja tein koristeen virkkaamalla.


Olen tosi tyytyväinen 
lopputulokseen. Mekko on tosi
kevyt ja sopivan lämmin.

.

5. lokakuuta 2020

Kesästä syksyyn

 Tänä korona-aikana tulee tehtyä käsitöitä entistä enemmän - jos mahdollista. Maskia en kyllä tee itse; en luota sen toimivuuteen. Kertakäyttöiset riittävät. Viimeksi käytin eilen Tove-elokuvassa. Ei ongelmia maskin pitämisessä. Ja elokuva on loistava ajankuva ja henkilökuvaus. Alma Pöysti on huikea Toven roolissa.

Alla kerron kuvien avulla kesän ja alkusyksyn tuotoksista ja menoista.

Sain uuden idean ja sitä kehittelin.

Vierailin Salossa ja löysin Anjalin -käsityöliikkeestä
suunnittelemani Adalminan helmi -peiton pienoiskoossa.
Lisäksi siellä oli tehty Laulu tulipunaisesta kukasta
peiton paloja.

Uuden idean kehittelyä edelleen.

Välillä kotimaanmatkailtiin tuttuun tapaan Savossa.

Laitoin ekaa kertaa jalkaan ystäväni neulomat sukat.

Kummitustyttöni sai neljännen lapsensa ja tein hänelle
nimikkovaunupeiton: Emil.

Kävin minäkin Keravan purkutaidetalossa ihmettelemässä ja satuin
paikalle niin, että ei ollut tungosta. Hyvä niin.

Nyt löytyivät värit ideaani.

Sielu kaipaa estetiikkaa ja sitä voi vaikka kuvausjärjestellä.
Kävin siis hankkimassa lankaa Lentävästä lapasesta.

Kuvaan myös mielelläni luontoa ja sen yksityiskohtia. Tämä kuihtunut
kukkanen näyttää mielestäni lentävältä oliolta.

Jämälangoista syntyy patalappuja.

Tämä yökkösen kuva ei ole ihan tarkka, mutta vasta kuvasta huomasin,
kuinka kaunis se on.

Jokasyksyinen naisten yön yli retki vaihtui päiväkäynniksi Porvooseen.
Kävimme Albert Edelfeltin ateljeemuseossa ja ruokailimme Haikon
kartanossa. Iltapäivällä ruokasali oli tyhjillään ja
ennätimme pois häävastaanoton alta.
Ruokailua ennen pienet kuohuvat huvimajassa.

Neuloinkin puseron, vaikka neulominen ei todellakaan 
ole vahvuuksiani. Onhan se ylläpidettävä sitäkin taitoa.

Maan mainiot hahmot löytyvät Keravalta Sinkan 
taidemuseosta 10.1.21 asti. Maskinainen sopi hyvin
Kerttu Horilan naisten joukkoon.

Ja kun puiden lehdet putoilevat, on uusi peittomalli ohjeita vailla ja
mallipeiton teko yhteistyökumppanille on tekeillä. Ohje julkaistaneen
vielä tänä vuonna. Perästä kuuluu. Turvallista syksyä kaikille!


14. huhtikuuta 2020

Niitä näitä kaalinpäitä - poikkeustilan ajanvietettä

Näin eläkkeellä arki ei koronan myötä muuttunut paljoakaan: ei ole elossa huolehdittavia vanhempia ja mieheni lastenlapsetkin ovat jo aikuisia. Paitsi hän, joka täytti maaliskuussa 10 v. :) Videopuheluita on soiteltu, tekstareita lähetelty ja kerran tavattukin ulkona etäisyyden turvin.

Totuuden nimissä on todettava, että ystäviäkin on ikävä ja erilaisia kulttuuririentoja. Olen koonnut alle kuvia niistä puuhista, joita kotona olen tehnyt. Kuvia ei ole siivouksesta, pyykinpesusta, pihahommista tms. Mutta - yllätys yllätys - ainakin käsitöistä.

Uskaltauduin hakemaan  puuvillasekoitelankaa Lentävästä lapasesta
ja aloitin mandalan teon ajatuksella pyöritän ympyrää
niin kauan kuin lankaa riittää. 

Ja lankaahan riitti.

Ja riitti noin 95 cm halkaisijaan. Vielä en ole päättänyt, mihin tuota ympyrää
käytän. Ehkä seinälle, ehkä matoksi tai jotain muuta.

Jo ennen koronaa hankin keltaista ja vihreää ohuehkoa merinolankaa ajatuksena
tehdä vaunupeitto kummitustytön vielä syntymättömälle lapselle.
EI sittenkään; tuli niin vahvasti Brasilian värit mieleen, että teinkin
raitapuseron  SK-lehdestä 3/2009 silloisen Anu Harkin ohjetta
mukaellen.

Pääsiäinenkin oli ja meni. aina kun sää sallii, teen noin tunnin kävelylenkkejä
ja tutustun uusiin lähiympäristön reitteihin. Samalla bongailen esille
aseteltuja pehmoeläimiä. Kivaa piristystä.

Harrrastan kännykkäkuvaamista ja kollaasien tekoa. Nuo pajunkissakuvat otin
Helsingin Taidehallin alkuvuoden näyttelystä.

Nämä yksityiskohdat ovat kotoani.

Pääsiäisen yhtenä ruokana kypsyivät uunissa juurekset ja tuoreet
ohuet parsat. Nam nam...

Tällä hetkellä virkkaan huivia  ja jälleen malli syntyy tehdessä.

Läheisen muistolle!

12. helmikuuta 2018

Vaikeuksien kautta voittoon neulepusero


Vuosi on jo pitkällä ja minulla on oman virkatun peittomallin viimeistely työn alla. Perästä kuuluu sanoi torventekijä. Siinä ohessa olen neulonut puseron; vaihtelu virkistää.

Neulepuseron mallin löysin Moda 5/2012 -lehdestä ja tietty sovelsin, kun en ole ohjeiden mestaritulkitsija. Ensimmäinen takakappale meni purkuun, kun sen leveys olisi sopinut triplasti kokoiselleni. Minulla taitaa olla melko "löysä" käsiala. Olin kyllä tehnyt mallipalan, mutta en varmaan osaa laskea oikein.

Neuleen langaksi valikoitui Rowanin felted tweed merinoalpakka -lanka,
joka löytyi Lentävän lapasen poistokorista 50 %:n alennuksella. Tein työn
pienimmän ohjeen mukaan ja siitäkin tuli hiukan löysä. Normikokoni on L tai XL.
Mutta sovellettuna kelpaa.

Käytin 4 pyöröpuikkoja ja tein puseron kahtena kappaleena ja hihat tietty erikseen.
Keskelle eteen ja taaksen neuloin pätkän 2 o 2 n -neuletta. Muutoin oikealla
oikein ja nurjalla nurin. Rannut ala- ja yläreunaan erivärisellä felted tweedillä.

Onnistuin kuin onnistuinkin ja kaapista löytyvät sävy sävyyn asusteet. 😉
Huovutetut pipo ja lapaset ovat markkinalöytö ja tuntemattomaksi
jääneen taitavan käsityöläisen tekemät.