Näytetään tekstit, joissa on tunniste oma malli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oma malli. Näytä kaikki tekstit

8. kesäkuuta 2021

Palatakki ja kesäpusero

Käsityöt kuuluvat myös kesääni ja nyt alkukesästä on valmistunut virkkaamalla pitkä palatakki, johon neuloin pääosan hihoista. Sitten syntyi lyhythihainen pusero ja nyt on tekeillä vähän tummemmilla sävyillä lyhyt jakku. Mihinkäs sitä virkkuri langoistaan pääsisi!

Virkkasin takin ihanan pehmeällä Lang Yarn Liza -langalla
(viskoosi-villa-silkki -sekoite) koukulla 2,5.

Lankaa meni himpan yli kilo. Käytin harmaata ja hentoa lilaa.
Hihoissa on pääasiassa luonnonvaaleata lankaa.



Päättelen langat aina pala kerrallaan niin, ettei tarvitse 
ahdistua siitä. Muutenkin on kiva tehdä paloista;
ne kun valmistuvat nopeasti.


En koskaan pingota paloja, koska ne ovat jo syntyessään sopivia.
Lopuksi höyrysilitän tuotoksen.

Toinen oma malli syntyi Handun mohairlangasta (44 %) ja 
Katian Concept -puuvilla-cashmir -langasta koukulla 2,5.



Malli syntyy miltei aina tehdessä. Nytkin huomasin, että
puserosta voisi tulla kiva hieman vinona ja niin tein.

Tässä kuvassa puseron selkämys.


Tältä pusero näyttää edestä.

Ja tältä päällä. Tämäkin on iholla tosi kivan tuntuinen.



Tämä on kiva kesäpusero hieman viileämmällä säällä.
Hyvää koronavapaata kesää kaikille!


31. lokakuuta 2018

Kukkikoon pusero vaikka kesä meni

Koska olen koukussa virkkaamiseen, on aina oltava joku työ meneillään. Jos ei muuta niin jämälangoista. Tällä kertaa halusin erilaisen puseron ja hankin sitä varten lankaa aina ihanasta Järvenpään Lentävästä Lapasesta: Schachenmayr Merino Extrafine 120.  Käytin koukkuja 5 ja 3. Noin viikon kuluttua minulla oli valmis pusero. Voin käyttää aikaa aina kun haluan, joten valmistakin syntyy.

Kun aloitin, ei mallista ollut tietoakaan. Ensin päätin siitä, että teen suoran mallin kolmella värillä. Malli eteni tehdessä. Onneksi tuli myös valmista.

Merino Extrafine 120 on riittävän pehmeä lanka, jotta siitä saa laadukkaan
lopputuloksen. Aloitin tekemällä kukkaympyröitä,
vaikka en vielä tiennyt, kuinka niitä käytän.

Hankin kolmea eri väriä, petroolia, viininpunaista ja vaaleaa lilaa.
Tein vuorotellen puolipylväsrivejä ja ristikkäispylväsrivejä.
Värit vaihdoin milloin mieleen juolahti. 

Yksi kukkaympyrä tuli puseron rintaan. Tein myös varren ja lehtiä.

Venepäätien toisen olan puolelle tein kolme lehteä.

Hihansuihin tein kolman langankierron palloja ja päällekkäissilmukoita.

Arkinen raidoitus kaipasi mielestäni elävyyttä, jota sain kukan kautta.

Virkkasin sekä eteen että taakse suorat kappaleet, Taakse hiukan
pidemmän kuin eteen. Kannattaa mitata saajan hartianleveys ja päättää,
kuinka leveitä ja pitkiä kappaleista tulee.

Tässä kukkiva edestä: Alalaidassa on neljä vähän erikokoista kukkaympyrää.
Yhdistin palat ja virkkasin hihat ympyrävirkkauksena suoraan puseroon.
Mikäli haluat vähän tarkempia ohjeita esimerkiksi
kukkaympyrästä, laitahan kommenttia. Kiitos!

2. toukokuuta 2017

Kesämekko neliöistä sovitusnuken avulla

Haaveilin kevyestä kesämekosta ja päätin tehdä sen itse, koska tarvitsin käsille tekemistä ja aivoille luovaa suunnittelua. Kun Lentävän Lapasen Taina näytti minulle Sandnes Garnin Tynn Line lankaa, totesin että siinäpä se. Tynn Line on tarpeeksi ohutta kevyelle mekolle ja koukkuna käytin 2,5:sta. Lankaa kului 7 x 50 gr.

Mutta entäpä malli? Edelleenkään en "osaa" noudattaa tarkkoja ohjeita, joten selasin Virpi Siiran kirjoja. Alkusysäys löytyi kirjasta Oma Koppa Neliö - Virkattuja variaatioita (s. 90 - 91). 6 pack -paita sopi varioitavakseni. Halusin tehdä kuitenkin muitakin kuin isoäidinneliöitä ja löysin pari vinkkiä Sandnesin kesähamemallista. Muuten malli on omani ja sovitusnuken päällä sommiteltu.

Mekkoni on tehty pelkistä neliöistä, jotka ovat noin 33 cm:n kokoisia.
Neliöitä on 12 kpl ja ne on reunustettu kiintein silmukoin. Virpin mallissa
palan koko on oman kropan ympärys jaettuna neljällä. Minun ympärykseni
 on 112 cm, joten lisäsin paloihin muutaman sentin.
Koontimalli on omani.

Tein kaksi mallitilkkua Sandnesin kesähameen pohjalta. Toistin näitä malleja
ja virkkasin kumpaankin reunaan pylväitä niin, että sentit täyttyivät. 

Aivan millilleen samankokoisia neliöistä ei tullut,
joten ne vaativat vielä silitystä ja hiukan pingotusta.

Sommittelin palat sovitusnukkeni Dooriksen päällä. Sain sen mieheltäni joululahjaksi
ja sillä on minun mittani. Ajattelin alunperin virkata pitkät hihat, mutta paloista muodostui
luonnostaan lyhyet hihat. Tähän mekkoon ne sopivatkin hyvin.
Kiinnitin hihojen alareunat vinosti toistensa päälle.
Pyörittelin Doorista niin tiuhaan, että langanpäät kiertyivät jalan ympärille.
Ompelin palat yhteen. Jätin eteen kaulukset ja taakse niskaan pienen halkion.
Yläosan ompelun jälkeen sovitin sitä ylleni ja uskalsin tehdä mekon valmiiksi.

Etupuolen rintapalat ovat erilaiset. Isoäidinneliöiden keskellä on oma mandalamallini.
Jätin keskelle selkää hiukan vyötärön yläpuolelle kolmion
 muotoisen aukon. Takapuolen päälle jätin paloista liehukkeet.

Kiinnitin liehukkeen "yläsiivet" molemmin puolin niin,
etteivät ne pönkötä liikaa. Muut osat jätin liehumaan vapaasti.
Takaosan helma on hiukan pidempi kuin etuosan. Sivusaumat ovat 
vinot ja jätin helmaan lyhyet halkiot. Samoin keskelle taakse.

Edestä mekkoni on suora ja sen alla on alushame tai -mekko tarpeen.
Olen kohtuutyytyväinen tähän ensimmäiseen omaan mekkomalliini. 
Kesä saa tulla :)

6. heinäkuuta 2016

Loitsu vai lanka? ja Elämän kukka Lentävän Lapasen seinällä

Sain keväällä tilaisuuden, jota ei voinut ohittaa. Ihanat neulekahvilan naiset Taina ja Tarja antoivat minulle mahdollisuuden käyttää järvenpääläisen Lentävän Lapasen, www.lentavalapanen.fi seinätilaa virkkausteni esittelyyn.

En kauaa miettinyt, vaan otin punaisen seinän haasteen vastaan. Kesäksi en uskaltanut luvata, mutta nyt työni kuitenkin ovat seinällä osoitteessa Mannilantie 30. Kesän aukioloajat 8.8. asti: maanantait suljettu, ti - pe 10 - 18, la 10 - 15.

Langaksi valikoitui puuvillalanka Catania ja väreiksi "sorbetit", mutta punaista en töissäni käyttänyt. Koukutin 2,5:lla. Ideoin ensin mielessäni erilaisia vaihtoehtoja, ja aloitinkin yhden toteuttamisen. Mutta totesin melko pian, että vaihdanpa suunnitelmaa.

Tässä on minun Elämän kukkani Lentävän Lapasen seinällä.

Poppamies pohtii, miten päästä eroon risoista hampaista. Auttaako
loitsu vai lanka? Tekijää auttoi kiinnittämisessä neulekahvilan Tarja.

Kallistuuko tekijän elämää nähnyt silmäkulma langan vai loitsun puoleen?
Mutta mennäänpä alkuun: mistä kaikki lähti?

Mietin, miten yhdistän työhöni seinällä olevan maalatun lankakerän.
Kellokin jää seinälle, mutta muuten sain käyttööni koko seinätilan.
Päädyin tekemään Elämän kukka -ympyrän, johon johdattelee harvahampainen poppamies.

Poppamiehen matkalla kukkivat pienemmät kukat.

Kehittelin Elämän kukan omista ideoistani käyttämällä erilaisia silmukoita ja
aloitin pienestä keskuskukasta. Käytin pääasiassa kiinteitä silmukoita,
puolipylväitä, pylväitä, pitkiä pylväitä ja popcorneja erilaisin versioin
virkattuina. Ympyrän läpimitta on vähän yli 80 cm, koska kiinnitin
sen lasten hulavanteeseen.

Lainasin kirjastosta virkkauskirjan 201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin.
Sieltä sain idean spiraaliympyröistä. Erilliset pikkukukat kiinnitin 
afrikkalaisen poppamiehen päähineeksi ja kranssiin.

Mistä tämä poppamies virkkaustyöhöni tuli? Olen tuonut puisen naamion -80-luvulla
Afrikasta. Asuin Sambiassa vuoden ja kiertelimme mieheni kanssa eri puolilla eteläistä
Afrikkaa. Koska poppamiehen hampaat ovat huonossa jamassa, sain idean yhdistää
yksi  - irtivedettävä - hammas valkoisella langalla seinän lankakerään.
Tästä teoksen nimi Loitsu vai lanka? Eli auttaako hampaiden
hoidossa loitsu vai lanka?

Kranssi sai koristeekseen pienempiä elämän kukkia.

Pienemmät kukat voivat olla elämän osa-alueita. Tässä oma malli.

Sprilaaliympyrät yhdistin neulomalla ja koko komeuden hulavanteeseen
nurjalta puolelta niin, ettei vanne juuri näy oikealta puolelta.

Kuvasin aikaansaannoksiani pihallamme ja "elämän kukkia" löytyy myös
värikkäästä Tahitin mekostani.






7. kesäkuuta 2016

Mustavalkoista kesää

Tovi ihanaa toukokuuta ja kesäkuun alkua on vierähtänyt säästä nauttiessa ja ulkohommissa. Olen toki myös virkannut. Nyt kun saaja on lahjansa saanut, sen voi julkistaa. Sisareni tytär sai lukion päätökseen Tukholmassa ja olin mukana juhlimassa.

Halusin antaa hänelle jotain henkilökohtaista ja uskalsin virkata kesäisen topin. Väristä kyselin hänen äidiltään, mutta muutoin käytin vain omaa vaistoani. Tuore ylioppilas toki kohteliaasti kiitti ja sanoi pitävänsä siitä. Riskin kun otin, en myöskään pahoita mieltäni, jos hän ei toppia käytä. Sanoinkin, että sen voi lahjoittaa myös eteenpäin.

Tein myös vaalean topin itselleni hiukan soveltaen. Muutama erhevalinta siihen liittyi, mutta olen toppiani jo pari kertaa käyttänyt.

Idea toppiin lähti Virpi Siiran kukkaympyrästä, mutta muutoin malli on omani.
Kukkaympyrän alku sijoittuu topin sivulle. Langaksi valikoitui
merinovillainen Debbie Bliss Rialto Lace, koukku 2,5.
Jotta ideani onnistui, langan piti olla melko ohutta.

Pääasiassa käytin mustaa lankaa ja muutamassa yksityiskohdassa
vaaleanharmaata lankaa lisänä eli molempia yhtä aikaa. Tein myös sulkakaulakorun.

Melko omituiseltahan toppi näytti.

Pääsin sovittamaan toppia mallitorson päällä ja huokaisin helpotuksesta,
kun se näytti lupaavalta. Onneksi huomasin hyvissä ajoin, että jatkamalla
ympyrää loputtomiin, topista tulisi liian pitkä. Siis jatkoin ympyrää
osittain niin, että toinen sivu on pidempi ja toiselle sivulle muodostui
yhdistämisen jälkeen rypytys.

Tajusin jättää käsiaukotkin suurin piirtein oikeisiin kohtiin. Toinen olkain muodostui 
ympyrää virkatessa ja toisen olkaimen tein yhdistämisen jälkeen eli tuon, 
jossa on kaksinkertainen lanka. Viimeistelyn ja prässäämisen jälkeen jännittämään, 
kuinka toppi istuu kantajalleen ja pitääkö hän siitä.

Entäpä omani? Tein sen samalla idealla, mutta koska koko on suurempi,
jouduin varioimaan. Toiseen sivuun olisi muodostunut liian paksu rypytys,
joten tein esimerkiksi takaosan alalaitaan pienen lisäkappaleen.

Myös olkainten istutus oli kinkkisempää kuin pienemmässä koossa.
Muutaman kerran tein ja purkasin, mutta voi sitä pitää. Topin voi pukea ylleen niin,
että kukkaympyrän alku on vasemmalla tai oikealla sivulla.
Kumpi paremmin "istuu" esimerkiksi kaula-aukosta.

Tein senkin erheen, että langan loputtua en malttanut odottaa seuraavaan päivään
lankakaupan aukeamista. Käytin hiukan paksumpaa lisälankaa. Se ei vain toimi.
On käytettävä ohutta, jotta toppi laskeutuu nätisti. Ja taas purkuhommiin.

Muutoin olen tyytyväinen väreihin.

Sopii kesäiseen ympäristöön.

Tässä vielä molemmat topit sivuilta kuvattuina. Hankin mustan topin alle
myös valkoisen aluspuseron, jota toki voi käyttää yksinkin.

Tein nuorelle neidolle itse myös onnittelukortin paperinukketyyliin, jossa annoin
vihjeen lahjapaketin sisällöstä. Kuvasin siis mustan topin torson päällä ja 
löysin lahjansaajasta sopivan kuvan. Tulostin ne, leikkasin ja yhdistin. Kuta kuinkin 
tältä toppi myös näytti hänen yllään. Päällystin myös lahjapaketin.