Näin eläkkeellä arki ei koronan myötä muuttunut paljoakaan: ei ole elossa huolehdittavia vanhempia ja mieheni lastenlapsetkin ovat jo aikuisia. Paitsi hän, joka täytti maaliskuussa 10 v. :) Videopuheluita on soiteltu, tekstareita lähetelty ja kerran tavattukin ulkona etäisyyden turvin.
Totuuden nimissä on todettava, että ystäviäkin on ikävä ja erilaisia kulttuuririentoja. Olen koonnut alle kuvia niistä puuhista, joita kotona olen tehnyt. Kuvia ei ole siivouksesta, pyykinpesusta, pihahommista tms. Mutta - yllätys yllätys - ainakin käsitöistä.
 |
Uskaltauduin hakemaan puuvillasekoitelankaa Lentävästä lapasesta ja aloitin mandalan teon ajatuksella pyöritän ympyrää niin kauan kuin lankaa riittää. |
 |
Ja lankaahan riitti. |
 |
Ja riitti noin 95 cm halkaisijaan. Vielä en ole päättänyt, mihin tuota ympyrää käytän. Ehkä seinälle, ehkä matoksi tai jotain muuta. |
 |
Jo ennen koronaa hankin keltaista ja vihreää ohuehkoa merinolankaa ajatuksena tehdä vaunupeitto kummitustytön vielä syntymättömälle lapselle. EI sittenkään; tuli niin vahvasti Brasilian värit mieleen, että teinkin raitapuseron SK-lehdestä 3/2009 silloisen Anu Harkin ohjetta mukaellen. |
 |
Pääsiäinenkin oli ja meni. aina kun sää sallii, teen noin tunnin kävelylenkkejä ja tutustun uusiin lähiympäristön reitteihin. Samalla bongailen esille aseteltuja pehmoeläimiä. Kivaa piristystä. |
 |
Harrrastan kännykkäkuvaamista ja kollaasien tekoa. Nuo pajunkissakuvat otin Helsingin Taidehallin alkuvuoden näyttelystä. |
 |
Nämä yksityiskohdat ovat kotoani. |
 |
Pääsiäisen yhtenä ruokana kypsyivät uunissa juurekset ja tuoreet ohuet parsat. Nam nam... |
 |
Tällä hetkellä virkkaan huivia ja jälleen malli syntyy tehdessä. |
 |
Läheisen muistolle! |