5. syyskuuta 2018

Kesällä kerran syksyä kohti


Niin se kesä vierähti hellettä pidellessä. Oli helle tai ei, minä kuitenkin virkkaan miltei aina jotakin. Alla on muutamien kesätuotosten kuvia.  Ohjeita ei ole.

Ensin ajattelin tehdä huivin, jonka voi taittaa kaksinkerroin
kolmioksi. Niin teinkin, mutta se ei mielestäni toiminut.

Lanka oli Teeteen Rainbow. Sitä on kiva virkata. Mallia kehittelin
eteenpäin sitä mukaa kun virkkasin.




Lopulta parin kuukauden tauon jälkeen, keksin käyttää tuotokseni
vanhan sateenvarjon päällä ja siitä tuli päivävarjo. Vielä en
ole kuitenkaan poistanut kangasta alta. Ehkä teen sen ensi kesänä.

Varsinkin jämälangat saivat tänä kesänä kyytiä.

Kun hankin kaverini suunnittelemat ja tekemät ihanat korvikset, oli mätsi
kesälaukkuuni saletti. Nämä korvikset herättivät junassa noin 5-vuotiaan
pojan huomion: - Sulla on kivat korvikset. Dinosaurus haukkaa sun
korvasta palan pois.

Edellisen kesän olkalaukku sai pienemmän kaverin.


Ystävälle mandala unisiepparia varten.


Muuten vaan jämälankapaloja.

Tosin nuo Novitan Cotton soft -langasta virkatut sinivalkolilapalat  tulivat osaksi
ponchoa. Ja neljän palan ohjeethan jaoin teidän kanssanne.


Sitten välillä villiä virkkausta tietämättä, mitä tuleman pitää.

Lankoja on monenlaisia puuvillasta merinovillaan.

Kuvien kanssa voi leikitellä.


Kokeilin sulkia tiipiihin. En ollut tyytyväinen.


Loppujen lopuksi pingotin työn syreenin oksien väliin ja tästä tuli
terassin ovi-ikkunakoriste. Aurinko on hiukan haalistanut, mutta
ei haittaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti