Langat ovat eripaksuisia, osa puhdasta villaa, osa sekoitetta ja osa puhdasta tekokuitua. Virkkuukoukku pysyi samana enkä nyt muista enää, minkä numeroinen. Mutta sellainen, jota istuu käteeni.
Jakku on siis yhtä ympyrää (hihat toki erikseen virkatut) ja selkäpuolen liehakkeesta tuli melkoisen tönkkö. Mikä neuvoksi? Mietin ja kokeilin monenlaisia ratkaisuja, joka lopulta löytyi insinöörimieheni idearikkaissa aivoissa. Kannustan muitakin: Uskallus, rohkeus, yritys ja erehdys - kyllä siitä hyvää tulee! No, ainakin tästä jakusta tuli käyttökelpoinen.
 |
| Onneksi tikanheittäjät eivät olleet lähettyvillä :) Kiersin ympyrää ja pääsin perille. |
 |
| Temppuilin myös kiinnityksen kanssa, koska jakulla on taipumus valahtaa hartioilta alas. Lopulta virkkasin ohuehkon nyörin, jonka pujotin sopivaan kohtaan. Kun nyörin päät kiinnittää sopivan tiukasti, on kauluskin valmis. |
 |
| Jakku aloitetaan pienestä kukkaympyrästä ja kierros kierrokselta se laajenee. Mietin tovin myös hihanaukkojen paikkaa, mutta löytyiväthän ne. Pönköttävän helmaosan sain kuriin kiinnittämällä vekit sopivin välein (= mututuntumalla) langoilla. Oli aikamonen homma, mutta kannatti. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti