2. tammikuuta 2019

"Ja huomenna on taas uusi päivä!"

Minulle vuosi 2018 oli huikea Adalminan helmi -peittovuosi: Suunnittelin tämän Topeliuksen satupeiton ja Tekstiiliteollisuus Oy julkaisi sen facessa. Lankana TeeTeen Helmi. Olen kiitollinen kaikille yli tuhannelle ryhmäläiselle, joiden upeita Adalminoja tai sen paloja olen saanut ihailla Adalminan helmi -faceryhmässä.

Ohje löytyy www.teeteeshop.fi kirjoittamalla suurennuslasin hakuun sana Adalminan.


Kaikkein kaunein -pala 

Oma Adalminan helmeni valmistui alkukevään hangille.
Virkkaus on vienyt sydämeni ja aikaani, jota käytän mielelläni luovasti lankojen ja koukun parissa. Aika paljon on syntynyt erilaisia tuotoksia: Suunnittelen tehdessäni ja joihinkin löytyy /vinkit/ohjeet tästä blogista.

Osa näistä töistä on ns. jämälankaprojekteja ja osaan olen hankkinut langat vasiten.
Ehkä rakkain työ löytyy keskeltä alakuvista: peitto mieheni tyttärentyttären pojalle.
Lankaa jäi sen verran, että tein myös pipon. 

Näissä kuvissa on pipot niin itselle kuin ystävälle ja fuksianpunainen
lahjasetti veljentyttärelle. Ystävätär tilasi lapaset tiettyyn Södergranin runoon.
Keskellä vasemmalla on kuva hihattimesta, jonka tein järvenpääläisen
ihanan neulekahvila Lentävän Lapasen käyttöön.
Minä en kuulu niihin ihmisiin, joilla on "lankakauppa" kotona. Huijaan itseäni niin, että hankin tarvitsemiani lankoja pienissä erissä. Aika usein käy niin, että jokin väri on kaupasta loppu ja sitten sovellan värimaailmaa. Ei ole varaa olla kranttu. Jämälangoista on sitten syntynyt esimerkiksi useampi patalappu.

Tämän postauksen otsikko viittaa paitsi uuteen vuoteen, niin virkkausprojektiin, joka minulla on meneillään. Otsikko on lainaus Johannes Linnankosken kirjasta Laulu tulipunaisesta kukasta. Tähän uuteen palaan myöhemmin.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!


26. marraskuuta 2018

Joulua koristamaan

Nyt on se aika, kun otan pikku hiljaa esiin joulukoristeeni. Viime vuonna virkkaamani pallot ja tärkätyt tähti- ym. mandalat kelpaavat edelleen. Olen tehnyt myös kaksi joulupallon päällisohjetta, jotka löytyvät täältä blogistani tunnisteella joulupallo.
















31. lokakuuta 2018

Kukkikoon pusero vaikka kesä meni

Koska olen koukussa virkkaamiseen, on aina oltava joku työ meneillään. Jos ei muuta niin jämälangoista. Tällä kertaa halusin erilaisen puseron ja hankin sitä varten lankaa aina ihanasta Järvenpään Lentävästä Lapasesta: Schachenmayr Merino Extrafine 120.  Käytin koukkuja 5 ja 3. Noin viikon kuluttua minulla oli valmis pusero. Voin käyttää aikaa aina kun haluan, joten valmistakin syntyy.

Kun aloitin, ei mallista ollut tietoakaan. Ensin päätin siitä, että teen suoran mallin kolmella värillä. Malli eteni tehdessä. Onneksi tuli myös valmista.

Merino Extrafine 120 on riittävän pehmeä lanka, jotta siitä saa laadukkaan
lopputuloksen. Aloitin tekemällä kukkaympyröitä,
vaikka en vielä tiennyt, kuinka niitä käytän.

Hankin kolmea eri väriä, petroolia, viininpunaista ja vaaleaa lilaa.
Tein vuorotellen puolipylväsrivejä ja ristikkäispylväsrivejä.
Värit vaihdoin milloin mieleen juolahti. 

Yksi kukkaympyrä tuli puseron rintaan. Tein myös varren ja lehtiä.

Venepäätien toisen olan puolelle tein kolme lehteä.

Hihansuihin tein kolman langankierron palloja ja päällekkäissilmukoita.

Arkinen raidoitus kaipasi mielestäni elävyyttä, jota sain kukan kautta.

Virkkasin sekä eteen että taakse suorat kappaleet, Taakse hiukan
pidemmän kuin eteen. Kannattaa mitata saajan hartianleveys ja päättää,
kuinka leveitä ja pitkiä kappaleista tulee.

Tässä kukkiva edestä: Alalaidassa on neljä vähän erikokoista kukkaympyrää.
Yhdistin palat ja virkkasin hihat ympyrävirkkauksena suoraan puseroon.
Mikäli haluat vähän tarkempia ohjeita esimerkiksi
kukkaympyrästä, laitahan kommenttia. Kiitos!

3. lokakuuta 2018

Adalminan helmi: Kruunun sovitus, Anteeksipyyntö ja Adalminan päivänpaiste

Saduissa on onnellinen loppu, niin Adalminan helmessäkin. Kaksi viimeistä palaa on nyt julki ja reunus kruunaa peiton: Kruunun sovitus, Anteeksipyyntö ja Adalminan päivänpaiste. Linkit löytyvät Teeteen ilmaisista ohjeista uusilta nettisivuilta www.teeteeshop.fi. Kirjoita suurennuslasihakuun sana Adalminan.

Matka on ollut upea ja mielenkiinnolla odotan aikanaan kuvia valmiista peitoista tai muista virkkauksista, joihin kukin paloja käyttää.

Alla ensin muutama kuva Adalminan helmen faceryhmäläisten upeista pienistä paloista ja muistakin paloista.

Kultakruunu ja Köyhän tytön onnellisuus saivat näin hienoja tulkintoja.

Nämäkin värikkäät palat odottavat kokoamistaan.
Sitten kahteen viimeiseen palaan: Kun kruunu ei sopinut tuhannen tytön päähän, sitä sovitettiin vihdoin paimentytön päähän.

Kruunun sovitus


Adalmina syleili köyhää eukkoa ja sanoi : - Armelias on rikkaana köyhyydessänsä,
vaan rikkaalla, jonka sydän on kova, on tarvetta ja puutetta  kaikkien
aarteittensa keskellä.

Anteeksipyyntö

Ruutuleikkiä  neljällä pienellä palalla.


Kun olet koonnut peiton, on aika tehdä reunus Adalminan päivänpaiste. Reunus kruunaa Adalminan Helmen.

Päivä paistaa Adalminalle.

Voit tehdä reunusta kolme tai neljä kerrosta.

Tee reunus niillä väreillä, joita sinulla on eniten jäljellä.




5. syyskuuta 2018

Kesällä kerran syksyä kohti


Niin se kesä vierähti hellettä pidellessä. Oli helle tai ei, minä kuitenkin virkkaan miltei aina jotakin. Alla on muutamien kesätuotosten kuvia.  Ohjeita ei ole.

Ensin ajattelin tehdä huivin, jonka voi taittaa kaksinkerroin
kolmioksi. Niin teinkin, mutta se ei mielestäni toiminut.

Lanka oli Teeteen Rainbow. Sitä on kiva virkata. Mallia kehittelin
eteenpäin sitä mukaa kun virkkasin.




Lopulta parin kuukauden tauon jälkeen, keksin käyttää tuotokseni
vanhan sateenvarjon päällä ja siitä tuli päivävarjo. Vielä en
ole kuitenkaan poistanut kangasta alta. Ehkä teen sen ensi kesänä.

Varsinkin jämälangat saivat tänä kesänä kyytiä.

Kun hankin kaverini suunnittelemat ja tekemät ihanat korvikset, oli mätsi
kesälaukkuuni saletti. Nämä korvikset herättivät junassa noin 5-vuotiaan
pojan huomion: - Sulla on kivat korvikset. Dinosaurus haukkaa sun
korvasta palan pois.

Edellisen kesän olkalaukku sai pienemmän kaverin.


Ystävälle mandala unisiepparia varten.


Muuten vaan jämälankapaloja.

Tosin nuo Novitan Cotton soft -langasta virkatut sinivalkolilapalat  tulivat osaksi
ponchoa. Ja neljän palan ohjeethan jaoin teidän kanssanne.


Sitten välillä villiä virkkausta tietämättä, mitä tuleman pitää.

Lankoja on monenlaisia puuvillasta merinovillaan.

Kuvien kanssa voi leikitellä.


Kokeilin sulkia tiipiihin. En ollut tyytyväinen.


Loppujen lopuksi pingotin työn syreenin oksien väliin ja tästä tuli
terassin ovi-ikkunakoriste. Aurinko on hiukan haalistanut, mutta
ei haittaa.